Loading...

Kriisi tuli kylään – kuinka selvitä vaiheittain eteenpäin?

Home / Hyvinvointi / Kriisi tuli kylään – kuinka selvitä vaiheittain eteenpäin?

Tämän tammikuun piti olla uusi, energinen ja innostava alku vuodelle: sain työkaverin ja yhtiökumppanin, jonka kanssa on ollut tarkoitus tehdä reippaita myyntiponnisteluita ja kehittää yritystä. Syksyn mietintämyssyssä ollut Paju Coaching tuli ulos kaapista verkkosivujen myötä, ja samalla oli tarkoitus tehdä palveluiden tuotteistamista ja myyntiä. Sitten tuli yllätys, joka laittoi suunnitelmat osittain uusiksi. Terveenä Duracell-pupuna tunnettu rakas isäni joutui sairaalaan eikä enää tiennyt missä on ja mitä tapahtuu. Huoli hänen terveydentilastaan, tulevaisuudesta ja diagnoosin odottaminen on väistämättä vähentänyt omaa energiaa ja työtehoa. Tässä blogissa kertaan kriisin vaiheet, ja kerron omia kokemuksiani kriisin keskellä elämisestä.

Kriisin voi laukaista potkut töistä, oman tai läheisen terveydentilan raju muutos, onnettomuus tai vaikkapa parisuhteen päättyminen. Kriisin voi myös aiheuttaa positiivinen tapahtuma, kuten perheeseen syntynyt vauva. Kriisiin liittyvät tuntemukset ja oireet voivat olla hyvin erilaisia: yksi lamaantuu viikkokausiksi kokonaan, toinen huokaisee muutaman kerran ja jatkaa elämäänsä.

Kriisit kuuluvat elämään – jokaisella työpaikalla, jokaisessa kaveriporukassa tai naapurustossa joku on todennäköisesti käymässä läpi jonkunlaista kriisiä.

On tärkeää tiedostaa, että kriisien käsittelyssä on erilaisia vaiheita, ja että jokainen reagoi eri vaiheissa omalla, yksilöllisellä tavallaan. Kriisin vaiheet ovat shokkivaihe, reaktiovaihe, käsittelyvaihe ja uudelleen suuntautumisen vaihe.

  • Kriisin laukeamisesta alkaa shokkivaihe, joka voi olla hyvin yksilöllinen. Joku saattaa kieltää tapahtuneen ja mennä kokonaan lukkoon. Joku voi itkeä tai raivota holtittomasti. Shokkivaihe auttaa tapahtuneen käsittelyssä: se antaa mielelle peliaikaa ottaa vaikeasti käsitettävä asia haltuun.
  • Reaktiovaiheessa ihminen yrittää pala kerrallaan ymmärtää, mitä on tapahtunut. Tunteiden vuoristorata vie toivosta epätoivoon, ja vaiheeseen voi liittyä voimakkaita tunteita, kuten pelkoa, ahdistusta ja syyllisyyttä. Reaktiovaiheessa selviäminen kriisistä tuntuu epävarmalta: elämän jatkuminen ja oma jaksaminen eivät tunnu ollenkaan varmalta.
  • Käsittelyvaiheessa tapahtuneen alkaa vihdoin käsittää. Tapahtunutta ei kielletä, vaan muutos ja sen seuraukset alkavat olla totta. Käsittelyvaihe saattaa käynnistää laajemman prosessin, jonka aikana ihminen pohtii perusteellisesti omaa identiteettiään, arvojaan ja elämänvalintojaan.
  • Uudelleen suuntautumisen vaiheessa kriisistä on päästy yli. Kriisi ei enää hallitse päiviä eikä öitä, vaan ihminen on valmis jatkamaan elämäänsä. Usein kriisi tuo ihmisestä esiin uusia puolia: vahvuuksia ja toimintamalleja, mitä he eivät tienneet olevan olemassakaan. Kiitollisuus ja elämän arvostaminen vahvistuvat.

Omassa arjessani olen raivannut aikaa tapahtuneen käsittelylle ja myös käytännön asioille, sairaalassa käymiseen ja sekalaisten asioiden hoitamiseen. Työ- ja perhearki jatkavat pyörimistään, kokonaan asian murehtimiseen ei voi upota.

Vaikka ajoittain tuntuu hankalalta hyväksyä, että en ole energinen, oma itseni enkä jaksa tavalliseen tahtiin, niin nyt on hetken aikaa näin.

Minua ovat auttaneet jaksamaan nämä elämän ja hyvinvoinnin peruspalikat:

  • Syöminen – elimistö kaipaa energiaa, mitä stressi kuluttaa normaalia enemmän. Syön säännöllisesti ja yritän muistaa hedelmät ja vihannekset, smoothie menee aina hyvin alas.
  • Nukkuminen – pyrin menemään ajoissa nukkumaan ja rauhoittamaan illan. Ohjatut meditaatiot ja omatoimiset hengitysharjoitukset auttavat yleensä uneen. Unet pilaavan alkoholin suhteen on tiukka nollalinja, mikä on muodostunut ihan itsestään ja tuntuu hyvältä.
  • Liikunta – kävelyt ja hiihto ulkoilmassa tai jooga kotona. Kevyt liikunta vie ajatukset muualle, vapauttaa niska-hartiaseutuun kerätyt jumit ja parantaa unta.
  • Priorisointi – säätelen työn ja arjen tekemisiä niin, että jätän tekemättä tai siirrän eteenpäin asioita, jotka eivät ole pakollisia. Nyt en ehdi enkä jaksa kaikkea. Olen itse oman jaksamiseni asiantuntija, ja karsin menoja ja tehtäviä reippaasti.
  • Työt ja arki – on helpottavaa, että voi välillä uppoutua töihin ja arkeen. Sosiaalista tilanteista nauttivana ekstroverttinä saan energiaa muiden ihmisten kohtaamisesta ja työprojekteista. Jääminen sohvan pohjalle makaamaan ei ole minulle vaihtoehto, ihmiset ja kiinnostavat työt auttavat jaksamaan.
  • Läheiset ja puhuminen – olen syvästi kiitollinen perheen, ystävien ja tuttavien verkostosta, johon olen saanut nojata aina ja erityisesti nyt. Saamani empatia, jaxuhalit ja kuunteleminen, ilman näitä en pärjäisi.

Jos olet keskellä kriisiä, tsemppiä sinulle! Jos läheisesi ja työkaverisi on kriisissä, tiedosta kriisin vaiheet ja ihmisten yksilöllinen tapa reagoida tilanteeseen, ja tunnustele miten voisit olla avuksi. Usein pelkkä kuunteleminen riittää hyvin. Työpaikalla työkuormaa voi olla tarvetta keventää hetkellisesti.

Life coaching ei ole väline akuutin kriisin hoitamiseen. Uudelleen suuntautumisen vaiheessa valmennus auttaa hahmottamaan niitä oivalluksia, mitä kriisi on tuonut pintaan, ja viemään elämää merkityksellisempään suuntaan. Itse jatkan valmennustyötä – teen kympillä ne työt ja valmennukset mihin ryhdyn, ja säätelen ryhtymistä ja työkuormaa oman jaksamisen ja tilanteen mukaan.

Valoisampia vaiheita kohden!